Eero Hokkanen
Toivo Eero Juhani Hokkanen (26. marraskuuta 1931 Hämeenlinna – 11. elokuuta 2020 Helsinki)[1][2] oli suomalainen lääkäri, joka toimi Oulun yliopiston neurologian professorina vuodesta 1973 ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan johtavana ylilääkärinä vuodesta 1976. Hän tutki muun muassa hermo-lihassairauksia, päänsärkyä ja hermotautien epidemiologiaa.[3]
Hokkasen vanhemmat olivat vaatturi Otto Hokkanen ja Raakel Nieminen. Hän avioitui 1955 lääketieteen lisensiaatti Vuokko Kyllikki Häklin kanssa. Ylioppilaaksi Hokkanen tuli Hämeenlinnan yhteiskoulusta 1949 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1958. Uransa alkuvaiheessa hän toimi vt. lääkärinä useissa eri sairaaloissa, muun muassa Hesperian sairaalassa.[2]
Hokkanen oli Oulun yliopiston neurologian professuurin ensimmäinen hoitaja 7. toukokuuta 1971 – 31. tammikuuta 1972 sen jälkeen hän oli Helsingin yliopiston neurologian apulaisprofessorina 1. helmikuuta – 31. heinäkuuta 1972 ja jälleen 1. kesäkuuta 1973 alkaen, joskin hän hoiti virkaa jo hakuprosessin aikana 1. elokuuta 1972 lähtien. Hän oli virassa heinäkuun loppuun 1987.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Muistokirjoitus: Eero Hokkanen 1931–2020. Helsingin Sanomat, 13.9.2020, s. C 18. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 168–169. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 128
- ↑ Acta Universitatis Ouluensis, Herkules, Oulu.fi, s. 20–21
| ||||||||||
